Oon saanut ensimmäisen oman koirani vuonna 1993, kun musta-hopea kääpiösnautseri Fido tuli meille. Ite olisin valinnut papillonin tai pomeranian, mutta äitini sanoi että jos meille joskus koira tulee, niin se on kääpiösnautseri. Sitten kun näin ilmoituksen kääpiösnautserin pennuista ja sain äitin mukaan katsomaan niitä, niin sehän oli menoa. Reilu vuosi Fidon tulon jälkeen meille tuli musta Zero ja elämäni koiraharrastajana alkoi. 1995 aloin kiertää koiranäyttelyitä kasvattajan mukana, esitin koiria näyttelyissä ja match show´ssa, opettelin käppänöiden näyttelyihin laittamisen sekä aloitin agilityn molempien jätkien kanssa. 1996 aloin kilpailemaan junior handlerissa voittaen kolmena vuonna piirinmestaruuden ja pääsin myös Suomen mestaruus kisoihin. Erikoistuin kääpiösnautsereiden lisäksi esittämään harvemmin junnuissa nähtyjä rotuja ja harjoittelin eri rotujen esittämistä jokaisesta roturyhmästä. 1997 aloitin agilityssä kilpailemisen ja viimeistään samana vuonna olen alkanut kouluttaa muita agilityn ja koirien esittämisen saloihin. En muista, että milloin tarkalleen, mutta viimeistään tuona vuonna. 

Paljon on näihin vuosiin mahtunut. Omien koirien lisäksi olen jonkun verran treenannut ja kisannut lainakoirien kanssa. Agility on pysynyt koko ajan vahvasti mukana, jonkin verran tuli harrastettua (ikuisuus sitten) tokoa ja hakua. Valioksi ja SM-tasolle asti olen agilityn ja junior handlerin lisäksi päässyt rallytokossa sekä koiratanssin freestylessä sekä Htm:ssä. Uusimpana lajikavalkadiin on tullut hoopers. 

Itselleni erityisen merkityksellisiä saavutuksia on ollut, kun Pepp valioitui agilitystä. Mun eka agivalio (hyppyvalioita ei vielä tuolloin ollut) ja viides valioitunut kääpiösnautseri ja muistaakseni toinen musta-hopeista. SM-karsintaradan 10. sija jäi myös mieleen upeana onnistumisena.

Pilkkeen kanssa saavutettiin paljon. Pilke oli viitenä vuonna peräkkäin Vuoden agilitykääpiösnautseri. Voitettiin Piirinmestaruus, päästiin SMmeihin viitenä vuonna ja paras sijoitus oli 16. (n. 280 osallistujasta) ja Jatin joukkueessa 6. Pilke taitaa olla edelleen kääpiösnautsereiden ainut nelosvalio ja ainut valkoinen, joka on ollut erikoisnäyttelyn BIS ja kaikkien rotujen näyttelyssä RYP2. 

Pupu on kaikenkokoisista villakoirista ainut vitosvalio, ensimmäinen koiratanssivalio molemmissa lajeissa ja ensimmäinen toy rallyvalio. Pupun kanssa olen saanut kokea myös SM-mitaleille pääsyn. Ensiksi 2022 agilityssä joukkuehopeaa Villakoirakerhon joukkueessa ja 2023 yksilö pronssia freestylessä. Meidät on valittu edustamaan Suomea 2021 koiratanssin PM-joukkueeseen freestylessä sekä htm:ssä (kisat peruttiin 2 päivää ennen Norjaan lähtöä) ja 2022 freestylessä. Tanskasta tuomisina oli PM-joukkuehopeaa sekä yksilöistä finaalipaikka ja 8. sija. Piu on tehnyt historiaa saavuttaessaan ensimmäisenä kääpiösnautserina koiratanssivalion arvon Htm:stä. 

Ja vaikka luettelin edellä minulle merkityksellisiä saavutuksia, niin kaikki koirani ovat olleet upeita ja rakkaita erilaisia yksilöitä, on ne saavuttaneet harrastusrintamalla mitään tai ei. Meidän elämä koostuu suurimmaksi osaksi arjesta ja sitä sitten rikastetaan niillä lajeilla, mitä kukin koira on tykännyt tai pystynyt harrastaa. Pääasia on, että molemmilla on kivaa. Ja jos ei ole, niin sit ei olla harrastettu.